Työhuone

Työhuone-sarjassa vieraillaan erilaisten kulttuurialan toimijoiden työhuoneilla tutustumassa muun muassa tunnelmaan ja työpöytien yleiseen järjestykseen.

Rantaleijonat saivat uudet naapurit, kun kulttuuriväki teki pesän Hietsun vanhaan pukuhuoneeseen.

Loppukesän tuulisen aurinkoisena iltapäivänä Helsingin kuuluisin hiekkaranta Hietaniemen ranta eli Hietsu on autio. Joku urhea auringonpalvoja makaa hietikolla ilman paitaa. Kanadanhanhiparvella on tilaa tepastella ympäriinsä. Pidempään Helsingissä asuneet muistavat Hietsun rannan tuntumassa sijaitsevan vanhan rakennuksen, josta muinoin löytyivät pukuhuoneet sekä kahvila rannassa kävijöille. Rakennuksen alkuperäinen suunnittelija on Helsingin pitkäaikainen kaupunginarkkitehti Gunnar Taucher ja se valmistui 1930-luvulla. Vanha puurakennus jäi huonon kuntonsa vuoksi pois käytöstä vuonna 2011, kun viereen rakennettiin valtava persoonatonta huoltoasemaketjua muistuttava kahvila-pukuhuone-kompleksi. Hietsun paviljonki sai rapistua rauhassa ja lopulta se päätyi kaupungin purkulistalle. Mutta kaupunkilaiset heräsivät purku-uhan edessä. Syntyi liike puolustamaan ja etsimään keinoa Paviljongin säilyttämiseksi. Monien vaiheiden jälkeen perustettiin yhdistys, joka kunnosti rakennuksen töölöläisten omaksi kylätaloksi lainarahan ja lahjoitusten avulla. Rakennuksen mittava korjaustyö valmistui tämän vuoden alussa. 

Ulkopuolelta Hietsun Paviljonki näyttää pitkälti samalta kuin vuosia aikaisemmin. Rannanpuoleista seinää koristavat monenkirjavat graffitit. Etupuolen seinä on saanut talkoissa keväällä kermankeltaisen sävyn, joka mukailee rakennuksen alkuperäistä väriä. Piha on vielä myllerryksen kourissa multakasoineen ja rakennustarvikkeineen. Sisällä rakennuksessa tunnelma on toinen. Tuoksuu uudelle puulle ja maalille. Katon vanhat puurakenteet on jätetty näkyville ja maalattu alkuperäisen värisiksi. Rakennus on jaettu kahteen osaan jonka toisessa päässä on suuri  juhlatila. Tänne mahtuu parhaimmillaan jopa 160 henkeä. 

Rakennuksen toinen pääty on varattu vuokrattaville työhuoneille. Sinne kuljetaan ääntä eristävän oven kautta. Työhuoneiden jälkeen löytyy myös pienempi tila, jossa on järjestetty esimerkiksi joogatunteja. Yksi työhuonevuokralaisista, graafinen suunnittelija Helena Masalin esittelee meille Hietsun Paviljonkia ja kertoo rakennusprosessista sekä millaisen työympäristön Hietsu hänelle tarjoaa. Hän jakaa noin 15m2 huoneen kolmen muun luovan alan tekijän kanssa. Huone on avara ja valoisa, kiitos yhden seinän levyisten ikkunoiden. Muista työhuoneista löytyy esimerkiksi muusikkoja. Kaikilla on omat lukolliset huoneensa, mutta yhteisessä käytössä ovat keittiö, aulatilat sekä juhlatilat. Rakennus on rauhallisella paikalla ja edessä levittäytyvä hiekkaranta ja meri tuovat tänne oman erityisen tunnelmansa. Ollaan kaukana kantakaupungin katujen vilinästä.

Vaikka Hietsun Paviljongin remontti on vasta valmistunut ja pihatyöt edelleen kesken, järjestetään siellä jo nyt paljon monenlaisia tapahtumia. Juhlatilassa pidetään taidenäyttelyitä ja konsertteja, joihin kaikki ovat tervetulleita. Tilaa voi myös vuokrata yksityistapahtumiin. Hietsun Paviljongin käyttö niin kylätalona, tapahtumapaikkana kuin työhuonetilana tekee siitä hieman toisenlaisen työympäristön. Helena Masalinin mielestä on pelkästään mukavaa että Hietsun Paviljongissa tapahtuu. Talon työhuonevuokralaiset osallistuvat myös aktiivisesti toiminnan järjestämiseen. Muusikot saattavat järjestää keikan juhlasalissa tai musisoida viikonloppuna järjestettävillä brunsseilla, joiden takana on myös yksi vuokralaisista.

Hietsun Paviljongin kunnostamissuunnitelma oli Ville Ylösen diplomityö Aalto-yliopistosta. Hän yritti korjaustöissä säilyttää mahdollisimman paljon vanhaa. Rakennus oli päässyt huonoon kuntoon ja paljon jouduttiin purkamaan pois ja korvaamaan uudella. Tuulahduksen vanhasta tuovat esimerkiksi katon puurakenteet ja kappale puulattiaa. Korjaustöiden alkaessa Hietsun Paviljongissa oli pystyssä pelkästään ulkoseinät ja sisältä se oli yhtenäistä avointa tilaa. Tämä tarkoitti vapaita käsiä tilan jakamiseksi eri toimintojen välille. Osa käytetyistä materiaaleista vaikuttaa nyt valmiissa tilassa turhan moderneilta ja raskailta, vaikkakin ovat varmasti nykyaikaisten standardien mukaisia. Erityisesti jäi kaipaamaan vanhoja kauniita ikkunoita ja ovia, sekä luonnonmateriaalien käyttöä. 

Hietsun alue ja Paviljonki sekä läheinen, juuri korjaustyön alla oleva Lapinlahden vanha sairaala-alue siirtävät luovan toiminnan painopistettä lännemmäksi Helsinkiä. Molempiin näistä on muuttanut ja muuttaa monia luovia toimijoita jotka ovat ottaneet aktiivisen roolin alueen muokkaamisessa mieleisekseen. Myös lähellä sijaitsevaan käytöstä poistuneeseen Marian sairaalarakennukseen avautuu muun muassa startup-keskittymä vuoden lopussa. On hienoa, että nyt myös tällä puolella kaupunkia tapahtuu ja tahtotila on ottaa nämä hienot vanhat tilat ja miljööt uuteen käyttöön ja alustaksi luovalle työlle. Kaikkea vanhaa ei tarvitse purkaa uuden tieltä vaan myös vanhalla arkkitehtuurilla on paikkansa kasvavassa Helsingissä.