Paratiisi Keravalla

Aurinko paistaa sisälle vanhan punatiilisen teollisuusrakennuksen suuriin ja avariin huoneisiin.

Lempeä tuuli puhaltaa avonaisista ikkunoista heiluttaen kasvien lehtiä ja luonnoksia pöydillä ja

lattioilla. Olemme Keravalla, reilun kymmenen taiteilijan ja suunnittelijan työhuoneella.

Ennen tässä rakennuksessa oli Keravan taidemuseo. Sitä ennen Peijaksen suljettu osasto. Ja

joskus myös Renny Harlinin Planet FunFun, jossa monelle tuttu Gladiaattorit-tv-ohjelma kuvattiin.

Keramiikan polttouunien huoneessa seiniä koristavat vieläkin Peijaksen aikaiset maalaukset.

Rakennuksen rikas menneisyys sekä näkyy että tuntuu tiloissa ja antaa niille oman tunnelmansa.

Työhuone-kollektiivi on täällä uusi tulokas ja asustellut tiloissa vasta vuoden verran. Silti se on jo

muodostanut uuden omaleimaisen kerroksen talon historiaan.

Keraamikkoja, kuvataiteilijoita ja veistäjiä. Paljon omaa tilaa tekemiselle, uunit keramiikan polttoa

varten, lastauslaituri ja suuri olohuone-keittiötila yhteiseen oleskeluun. Tässä työhuoneessa on

kaikki, mitä työhuoneessa tarvitseekin olla. Täällä myös sotkuinen ja meluinen työskentely on

mahdollista, koska naapureita ei ole. Työhuonekollektiivi kunnosti ja maalasi paikkoja

muuttaessaan, mutta tiloihin jäi vanhan rakennuksen rosoisuutta.

Työhuoneen asukkaita ovat mm. Laura Pehkonen, Merja Ranki, Mari Paikkari, Veera Tamminen,

Matias Liimatainen, Jussi Juurinen ja Emma Helle. Kaikki heistä tekevät itsenäisesti omaa

taidettaan, mutta osalla heistä on myös yhteisiä projekteja. Esimerkiksi Lauralla, Marilla, Veeralla ja Matiaksella on syyskuussa Arabian tehtaan

museon Galleriaan avautuva yhteisnäyttely. Myös apurahoja osa työhuonelaisista on hakenut

yhdessä.

Laura Pehkonen näyttää meille tiloja ja kertoo työhuoneen asukkaista ja historiasta.

'Parasta täällä on tunnelma ja tila, sekä ammattimaisesti työskentelevät ja työllään menestyvät

taiteilijat,' Laura kertoo. 'Se antaa uransa alussa oleville aloitteleville taiteilijoille tukea ja kannustaa

eteenpäin.' Miinuspuolia työhuoneessa on ainoastaan se ettei sinne voi ottaa lisää jäseniä.

'Tulijoita olisi ja monta lahjakasta tekijää tarvitsisi tilan työskentelylleen, mutta

enempää ei mahdu', Laura harmittelee.

Työhuonelaiset pitävät välillä kokouksia, jos joku kokee sen tarpeelliseksi. Siivousvuoroja tai

muita sääntöjä ei ole, vaan jokainen huolehtii itse omista sotkuistaan. 'Tämä sitoutumattomuus on

täällä toiminut tosi hyvin,' Laura kertoo. Välillä tosin saatetaan järjestää siivouspäivä, jotta yhteiset

tilat saadaan kerralla kuntoon.

Useimmat työhuonelaiset kulkevat työhuoneelle Helsingistä. Matkaa junalla tulee yhteensä noin

puoli tuntia. Matka ei kuitenkaan haittaa, koska perillä odottaa taiteentekijän paratiisi. Joskus

päivien venyessä joku saattaa jäädä tänne yöksikin. Esimerkiksi Lauralla on pieni sänky omassa

työhuoneessan. 'Nukkuminen täällä vanhassa hiljaisessa tehdasrakennuksessa on jännää',

Joku saattaa ihmetellä miksi ihmeessä hankkia työhuone niin kaukaa kuin Keravalta. Astuessaan

ulos junasta Savion asemalla suoraan vehreän luonnon syleilyyn, ja lähestyessään vanhaa

punatiilirakennusta, ihmettely haihtuu taivaan tuuliin. Pelkästään tämä tila ja rakennus ovat syy tulla

kauempaakin. Tänne tahtoisi jäädä.

Työhuone